Oman asunnon osto ja sen mahdollistava asuntolaina ovat monelle merkittäviä asioita. Asunnon osto on myös eräänlainen säästämismuoto, sillä jokainen suoritettu lainanlyhennys kasvattaa omaa varallisuutta ja myös asunnon mahdollinen arvonnousu tulee asunnonomistajan hyväksi. Kun laina on maksettu kokonaan pois, asumiskustannukset ovat vuokra-asumista tuntuvasti halvemmat.
Asunnon hankkiminen vaatii usein suuren summan lainarahaa pankista sekä pitkän maksuajan. Takaisinmaksuaika saattaa olla jopa 20 – 30 vuotta. Tästä syystä pankit ovatkin tarkkoja siitä, kenelle ja kuinka paljon asuntolainaa myönnetään. Maksuhäiriömerkintöjä ei yleensä sallita lainkaan.
Hakijan on todistettava muun muassa palkkakuiteilla ja menolaskelmilla (harrastukset, auto, lapset, ruoka), että hänen tulonsa riittävät lainan takaisin maksuun. Näiden perusteella pankit perustelevat hakijalle sopivaa lainamäärää. Käytännössä sääntönä voidaan pitää sitä, että lainan hoitamiseen ei saisi mennä enempää kuin noin 40 % kotitalouden kuukausinettotuloista. Pankit vaativat lisäksi vakuuksia sen varalle, jos itse lainanottaja ei pysty maksamaan lainaa takaisin jostain syystä. Vakuutena käy esimerkiksi valtiontakaus, uuden asunnon arvo tai vanhempien omaisuus.
Asuntolaina on niin iso investointi, että tarkka suunnittelu ja vertailu ennen prosessiin ryhtymistä on paikallaan. Esimerkiksi asuntolainojen korot vaihtelevat eri pankeissa ja jopa saman pankin eri konttoreissa. Suomalaisia asuntolainaa myöntäviä pankkeja/rahoituslaitoksia ovat muun muassa Nordea, Tapiola, Aktia ja Ålandsbanken.
Asuntolainan korko ja lyhennystavat
Kun olet valinnut itsellesi parhaiten soveltuvan lainantarjoajan, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota lainaehtoihin. Niissä on päätettävä esimerkiksi laina-ajasta, miten lainaa aiotaan lyhentää ja mihin korkoon laina sidotaan.
Lyhennysvaihtoehtoja ovat
- tasalyhennys
- annuiteetti
- kiinteä tasaerä.
Lyhennystavan valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, haluaako kuukausierän pysyvän aina samansuuruisena vai haluaako maksaa lainan tietyssä ajassa kokonaan pois. Lainan lyhentämistapa vaikuttaa laina-aikana syntyviin korkokustannuksiin.
Asuntolainan koron valinta on yksi haastavimmista vaiheista, sillä valinnassa kannattaa huomioida myös markkinatilanne ja tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmaa. Korko muodostuu viitekorosta ja viitekoron päälle laskettavasta marginaalista. Viitekorot ovat pankkien itsensä säätämiä korkoja, joista lainanottaja valitsee itsellensä sopivimman korkomallin.
Viitekorko voi olla
- Prime–korko
- Euribor-korko (1, 3, 6 tai 12 kuukautta)
- kiinteä -korko (3, 5, 10, 15 tai 20 vuotta)
Marginaalikorosta neuvotellaan pankin kanssa. Marginaalikorolla pankki yrittää pienentää omaa riskiä eli arvioi, miten hyvin lainanottaja pystyy hoitamaan asuntolainan maksun pankille ilman ongelmia. Marginaalikoron suuruuteen vaikuttavat mm. lainanottajan säästöt, asuntolainan vakuudet ja oma historia raha-asioiden hoitamisessa. Varmoissa tapauksissa marginaalikorko on alhaisempi kuin “epävarmojen” asiakkaiden. Marginaalikorko on hyvä neuvotteluvaltti lainanottajalle tulevaisuudessakin, sillä ajan kuluessa siitä voidaan neuvotella uudestaan.
Yleensä marginaalikorko on yhden prosentin molemmin puolin. Viimeisin finanssikriisi tiputti kuitenkin marginaaleja rajustikin, jopa 0,2 prosenttiin. Oletettavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 aikana marginaalikorot lähtevät taas nousuun.