Asunnon hankkiminen vaatii usein suuren summan lainarahaa pankista sekä pitkän maksuajan. Takaisinmaksuaika saattaa olla jopa 20 – 30 vuotta. Tästä syystä pankit ovatkin tarkkoja siitä, kenelle ja kuinka paljon asuntolainaa myönnetään. Maksuhäiriömerkintöjä ei yleensä sallita lainkaan.

Hakijan on todistettava muun muassa palkkakuiteilla ja menolaskelmilla (harrastukset, auto, lapset, ruoka), että hänen tulonsa riittävät lainan takaisin maksuun. Näiden perusteella pankit perustelevat hakijalle sopivaa lainamäärää. Käytännössä sääntönä voidaan pitää sitä, että lainan hoitamiseen ei saisi mennä enempää kuin noin 40 % kotitalouden kuukausinettotuloista. Pankit vaativat lisäksi vakuuksia sen varalle, jos itse lainanottaja ei pysty maksamaan lainaa takaisin jostain syystä. Vakuutena käy esimerkiksi valtiontakaus, uuden asunnon arvo tai vanhempien omaisuus.

Asuntolaina on niin iso investointi, että tarkka suunnittelu ja vertailu ennen prosessiin ryhtymistä on paikallaan. Esimerkiksi asuntolainojen korot vaihtelevat eri pankeissa ja jopa saman pankin eri konttoreissa. Suomalaisia asuntolainaa myöntäviä pankkeja/rahoituslaitoksia ovat muun muassa Nordea, Tapiola, Aktia ja Ålandsbanken.

Asuntolainan korko ja lyhennystavat

Kun olet valinnut itsellesi parhaiten soveltuvan lainantarjoajan, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota lainaehtoihin. Niissä on päätettävä esimerkiksi laina-ajasta, miten lainaa aiotaan lyhentää ja mihin korkoon laina sidotaan.

Lyhennysvaihtoehtoja ovat

1. tasalyhennys
2. annuiteetti
3. kiinteä tasaerä.

Lyhennystavan valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, haluaako kuukausierän pysyvän aina samansuuruisena vai haluaako maksaa lainan tietyssä ajassa kokonaan pois. Lainan lyhentämistapa vaikuttaa laina-aikana syntyviin korkokustannuksiin.

Asuntolainan koron valinta on yksi haastavimmista vaiheista, sillä valinnassa kannattaa huomioida myös markkinatilanne ja tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmaa. Korko muodostuu viitekorosta ja viitekoron päälle laskettavasta marginaalista. Viitekorot ovat pankkien itsensä säätämiä korkoja, joista lainanottaja valitsee itsellensä sopivimman korkomallin.

Viitekorko voi olla

1. Prime–korko
2. Euribor-korko (1, 3, 6 tai 12 kuukautta)
3. kiinteä -korko (3, 5, 10, 15 tai 20 vuotta)

Marginaalikorosta neuvotellaan pankin kanssa. Marginaalikorolla pankki yrittää pienentää omaa riskiä eli arvioi, miten hyvin lainanottaja pystyy hoitamaan asuntolainan maksun pankille ilman ongelmia. Marginaalikoron suuruuteen vaikuttavat mm. lainanottajan säästöt, asuntolainan vakuudet ja oma historia raha-asioiden hoitamisessa. Varmoissa tapauksissa marginaalikorko on alhaisempi kuin “epävarmojen” asiakkaiden. Marginaalikorko on hyvä neuvotteluvaltti lainanottajalle tulevaisuudessakin, sillä ajan kuluessa siitä voidaan neuvotella uudestaan.

Yleensä marginaalikorko on yhden prosentin molemmin puolin. Viimeisin finanssikriisi tiputti kuitenkin marginaaleja rajustikin, jopa 0,2 prosenttiin. Oletettavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 aikana marginaalikorot lähtevät taas nousuun.

Vaikka luottokortti on vakiintunut puhekielessä tarkoittamaan kaikkia maksuaikaa antavia kortteja, todellisuudessa korttiluotot voidaan jakaa maksuaikakortteihin ja varsinaisiin luottokortteihin.

Maksuaikakortti

Maksuaikakortit antavat nimensä mukaan maksuaikaa. Tehtyjä ostoksia ja nostoja ei siis veloiteta suoraan asiakkaan tililtä, vaan hänelle lähetetään lasku niistä kerran kuukaudessa. Käytännössä lasku erääntyy niin, että esimerkiksi tammikuun ostokset maksetaan kerralla helmikuun loppuun mennessä.

Jos laskun maksaa eräpäivään mennessä, ei maksuajasta joudu maksamaan erillistä korkoa. Kortista peritään kuitenkin kuukausi- tai vuosimaksu. Maksukortissa on usein määrätty myös kuukausittainen käyttöraja, jonka puitteissa korttia voi käyttää. Raja on yleensä kortin omistajan tuloihin perustuva.

 Luottokortti

Luottokortti toimii samalla lailla kuin maksuaikakortti, mutta siihen voi olla lisäksi luotto-ominaisuus. Joihinkin maksuaikakortteihin luotto-ominaisuus kuuluu automaattisesti (MasterCard), joihinkin sen voi saada (Visa) ja jotkut kortit ovat pelkkiä maksuaikakortteja (American Express).

Luottokortille sovitaan luottoraja, jonka puitteissa asiakas voi käyttää korttiaan. Kun kortissa on luotto-ominaisuus, laskua ei tarvitse maksaa korottoman maksuajan päätyttyä kokonaan, vaan se voidaan maksaa erissä takaisin. Erissä maksettaessa luotosta maksetaan myös korkoa. Koron suu-ruus vaihtelee kortin myöntäjästä riippuen, se voi olla esimerkiksi 3 kuukauden Euribor + 7,5 %.

Käyttölainaa tarjoavat niin pankit kuin yksittäiset luottoalan yrityksetkin. Lainasummat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta aina 25 000 euroon asti. Kulutusluottotyyppejä on kolme: vakuudellinen, kohdevakuudellinen ja vakuudeton laina. Yleensä yli viimeistään yli 10 00 euron lainoissa on oltava jokin vakuus.

Pankkien myöntämät käyttölainat myönnetään normaalein luotonsaantiehdoin. Näihin kuuluu usein se, että hakija on vähintään 18-vuotias, omaa säännölliset tulot ja moitteettomat luottotiedot. Pankit jaottelevat käyttölainat usein lukuisiin täsmälainoihin, kuten vene-, matka- ja mökkilainoihin. Ehdot ovat yleensä hyvin samanlaiset, mutta parasta on ottaa yhteyttä suoraan eri pankkeihin ja neuvotella heidän kanssa tilanteeseen sopivasta käyttölainasta.

Käyttöluotto on tavallisesti lyhytaikainen, alle viiden vuoden laina. Rahalaitosten myöntämien uusien kulutusluottojen korko on keskimäärin 3,3 %. Vakuudettomien kulutusluottojen ja postimyyntiyritysten luotoissa vuosikorot vaihtelevat noin 7 % – 30 % välillä.

Todellinen vuosikorko antaa suuntaa kulutusluottojen vertailuun ja luottokustannusten arviointiin. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä lainoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, varsinkin jos kulutusluottoja on useita.

Pikalaina tai pikavippi on yleisnimi kaikille nopeasti haettaville ja saataville vipeille. Pikavippejä tarjoavien yritysten määrä on kasvanut viime vuosina huimasti, ja markkinoilla onkin toimijaa moneen lähtöön. Kannattaakin olla tarkkana yrityksen luotettavuuden ja erilaisten lainaehtojen kanssa.

Pikavipin saamisen ehtona ovat yleensä hakijan vähintään 18-vuoden ikä, moitteettomat luottotiedot, Suomen kansalaisuus, julkinen matkapuhelinliittymä ja suomalainen pankkitili. Lainaa haetaan tekstiviestillä tai Internetissä verkkohakemuksella. Palveluun tunnistautuminen omilla pankkitunnuksilla on ehdoton edellytys turvalliseen lainan hakuun netissä.

Pikavipin suuruus on tyypillisesti 20 – 400 €. Pikavipin saa useimmiten omalle tililleen muutamassa minuutissa, jos sitä hakee vippiä myöntävän yrityksen aukioloaikoina. Säännöksien mukaan lainaa ei makseta yöaikaan.

Pikavippien laina-aika on tyypillisesti 7-30 päivää. Korot ja lainan muut kulut vaihtelevat suuresti riippuen lainan tarjoajasta. Monet yritykset eivät esitä selvästi sivuillaan kaikkia kuluja, joita pikavipin ottaminen sisältyy. Huomioi muun muassa vipin hakemisessa käytettävät tekstiviestikulut, erilaiset käsittely- ja toimitusmaksut sekä pikavippien todellinen vuosikorko.

Pikavippejä kannattaa käyttää harkitusti. Turhankin helppo ja nopea hakuprosessi yhdistettynä korkeisiin korkoihin ja verrattain lyhyeen maksuaikaan on ajanut monet velkakierteeseen. Ole siis varma ennen kuin otat pikavipin, että pystyt sen maksamaan aikataulussa takaisin.

Velkajärjestely on käräjäoikeudelta haettava keino selviytyä pahaksi äityneestä velkakierteestä. Se on viimeinen vaihtoehto ylivelkaantumisen ratkaisemiseksi. Velkajärjestely on velkaantuneelle onnenpotku, sillä maksuohjelman loputtua loput velat saa anteeksi.

Velkajärjestelyn edullisuuden vuoksi mahdollisuuden saa periaatteessa vain kerran elämässä, jos silloinkaan. Tänä päivänä velkajärjestelyä hakevista joka kymmenes on kuitenkin saanut sen jo aiemmin. Mahdollisuuksia velkajärjestelyyn on jaettu joillekin jopa toista kertaa.

Nyt velkajärjestelyä ollaan uudistamassa, sillä yhteiskunnan apu ei enää riitä velkaantuneille. Asenteet ovat keventyneet. Siinä, missä 90-luvulla ihmiset pääsivät velkajärjestelyihin taattuaan lainoja tai jouduttuaan konkurssiin, nykyään hakemukset tulevat pikavippaajilta.

Uudistus vähentäisi velkojien saamisia dramaattisesti

Velkajärjestelyjen suunniteltu uudistus vähentäisi velkojien saamisia jopa 60 prosentilla. Uudistusta on kritisoitu vahvoin sanoin, sillä sen ajatellaan suosivan pulaan joutuneita kulutusluotottajia.

Uudistuksen myötä velkajärjestelyyn pääsisivät helpommin nuoret ja ne, joiden velkoja on noudattanut huonoa perimistapaa. Tämä tietysti huonontaisi hyvää tapaa noudattavien velkojien asemaa. Myös saamisten pienuutta on hämmästelty: yksin asuva joutuisi velkajärjestelyssä maksamaan vain noin 30 euroa enemmän kuin ulosotossa. Ulosotto kuitenkin jatkuu, kunnes velka on peritty, kun taas velkajärjestely jatkuisi maksimissaan kolme vuotta. Tämän jälkeen maksamattomat velat vanhentuisivat.

Kauppalehden artikkelissa uudistustyöryhmään kuuluva valtakunnanvouti Juhani Toukola toteaa, ettei mitään ole vielä päätetty. Hän myös muistuttaa, että ihmiset ovat jo niin velkaantuneita, etteivät yksinkertaisesti pääse sopuun velkojiensa kanssa. Jotakin on siis joka tapauksessa keksittävä.

Syksyyn mennessä ohjauskoron uskotaan olevan 1,75 prosenttiyksikköä.
- Asuntolainan korko nousee runsaasta kahdesta prosentista kolmeen, josta verottaja maksaa osan. Eihän se vieläkään ole kovin paljon, Sampo Pankista kommentoidaan.
EKP on edelleen huolestunut kiihtyvästä inflaatiosta eli kuluttajahintojen noususta. Koronnoston toivotaan purevan tähän.

-Tämä asettanee lopultakin pisteen spekuloinnille yhdistyksen jäsenten ja niiden vastuuhenkilöiden luotettavuudesta. Rekisteröinnin säätäminen pakolliseksi on ollut yhdistyksen tärkein yksittäinen tavoite, toteaa Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto.Kuluttajansuojalaki edellyttää hyvän luotonantotavan noudattamista luottoharkinnassa, asiakkaan huolellista tunnistamista sekä mm. todellisen vuosikoron ilmoittamista markkinoinnissa. Yhdistyksen selvityksen mukaan vain kymmenisen prosenttia alan toimijoista ilmoittaa todelliset vuosikorot direktiivin mukaisesti.

Asiakkaan tulee saada ennen sopimuksen tekemistä lainaehdot ”Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot” –lomakkeella, minkä tarkoituksena on helpottaa erilaisten lainatuotteiden ja hinnoittelumallien vertailtavuutta.

Pienlainayhdistys kehottaakin asiakkaita ja muita sidosryhmiä kiinnittämään tarkasti huomiota edellä mainittuihin seikkoihin, sekä vaatimaan niitä luotonantajilta.

Ferratumin johtaja iloisee silmin nähden siitä, että Ferratum osti kaksi Suomen vanhinta kännykkäluotottajaa. - Ferratum etsii aktiivisesti uusia kasvumahdollisuuksia kaikilla markkinoillaan. Visiomme on olla maailman johtava mobiileja mikrolainoja tarjoava yhtiö vuoteen 2014 mennessä, Jorma Jokela sanoo. Jorma Jokela omistaa Ferratumin 95 prosenttisesti.

Tekstivipin ja Vipmoneyn liikevaihto liikkuu noin 3,5 – 4 miljoonassa eurossa. Ferratumin liikevaihto on 25 miljoonaa euroa.

Tietosuojalautakunta on nyt määrännyt 16 pikaluottoyritystä muuttamaan luotonhakijoiden tunnistamista.

Toinen havaittavissa oleva trendi on se, että todellinen vuosikorko lasketaan ilman tekstiviestikuluja, jolloin todellinen vuosikorko saadaan näyttämään paljon kilpailijaa alhaisemmalta. Itse asiassa useimmilla pikavippiyrityksillä on verkkosivunsa alareunassa teksti: ”Lainan kustannuksiin tulee lisäksi laskea tekstiviestikulut, jotka ovat 5 €/viesti.”Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko lasketaan työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla olevalla laskentakaavalla. Kaava ottaa huomioon luoton ja kulujen määrän sekä mahdolliset käsittelykulut ja tietenkin laina-ajan. Kaava laskee luotolle vuosikoron.