Ennusteet erittäin matalasta inflaatioista syövät talletukista maksettavaa korkoa. Talletukselle saa tällä hetkellä hyvällä tuurilla korkoa noin 2% mikä on ronskia pudotusta vuoden 2008 helmikuuhun verrattuna. Silloin korkoa maksettiin keskimäärin noin 4,5%.
Asuntolainaa ottaneille tämä on positiivinen asia, mutta säästäjille korkojen tippuminen markkinakorkojen tahdissa on ikävä uutinen. (lisää…)
Aamulehti uutisoi 2.helmikuuta korkojen romahtamisesta. (lisää…)
Aamulehti uutisoi 8.tammikuuta lainojen marginnalien nostosta.
Viitekorkojen vaihtajat saavat joutua yllättymään. Pankki voi halutessaan samanaikaisesti nostaa marginaaliaan. Marginaalista sovitaan kuitenkin aina asiakaskohtaisesti.
(lisää…)
Korkomarkkinoiden viimeaikainen kehitys alkaa heijastua myös Suomalaisten pankkien prime-korkoihin. Uuden asunnon ostajilla on nyt kissanpäivät, sillä lainan saaminen alkaa olla halvempaa kuin pitkään aikaan.
Ensiasuntoa hankkivaa ostopäätökseen kannustaa sekin, että asunnonostoon pääsee ilman myymisen vaivaa. Vaaraa kahden asunnon loukusta ei ole, joten pankit suhtautuvat lainoittamiseen myönteisemmin.
Aktia Pankki laskee prime-korkoaan 0,75 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin. Muutos johtuu markkinakorkojen laskusta ja alentuneista inflaatio-odotuksista, pankki kirjoittaa tiedotteessaan.
Asuntolainaa saa jo paljon halvemmalla, ja korkojen lasku alkaa heijastua myös pikavippeihin ja kulutusluottoihin.
Mikäli pankkitilille on kertynyt ylimääräistä, saattaa pian myös korkean riskin sijoittaminen olla esimerkiksi viiden vuoden tähtäimellä kannattavaa. Korot ovat alhaalla, ja erittäin hyvä laatuiset ja vakavaraiset osakeet hyvin aliarvostettuja.
Pikavippien suosio ei ota laantuakseen. Suomessa myönnettiin kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana lähes 270 000 pikavippiä. Pikavippien yhteenlaskettu lainasumma oli vajaat 43 miljoonaa euroa, joten keskimääräinen lainasumma pikavipeissä on noin 160 euroa. (lisää…)
Nykyisellä korkotasolla asuntolainasta koituvat korot voivat jopa tuplata asunnon hinnan. Taloussanomat on laskenut kokonaiskorkoja yleisimmillä takaisinmaksuajoilla sekä annuiteetti- että tasalyhenteiselle lainalle. Taulukoista käy ilmi, että pitkä takaisinmaksuaika nykyisellä korkotasolla kaventaa lompakkoa tuntuvasti. Pahimmillaan korkoihin uppoaa lähes asunnon hinnan verran.
Lue Taloussanomien artikkeli.
Pikavippilainat ovat Pääesikunnan mukaan aiheuttaneet taloudellisia ongelmia varusmiehille, jotka eivät pysty vähäisistä päivärahoistaan maksamaan pikalainoja takaisin. Pääesikunta on saanut tietonsa suoraan kentältä joukko-osastojen sosiaalikuraattorien kautta.
Lue Helsingin Sanomien artikkeli.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kehottaa suomalaisia sitomaan lainansa pidempiin viitekorkoihin. Suomen Pankin mukaan 96 prosenttia suomalaisten uusista asuntolainoista sidotaan enintään vuoden mittaisiin viitekorkoihin. Muualla Euroopassa asuntolainoja sidotaan pääasiassa pitkiin viitekorkoihin.
“Tämä tarkoittaa, että Suomessa rahamarkkinoiden liikkeet – johtuivat ne sitten politiikkamuutoksista tai markkinahäiriöistä – heijastuvat muita nopeammin asuntovelallisten korkomenoihin”, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoi eilen Helsingissä Euro & talous -katsauksen tiedotustilaisuudessa.
Lue myös lainamarkkinoiden artikkeli: Käänteinen asuntolaina voi olla ratkaisu, kun tulot eivät riitä
Lue Taloussanomien artikkeli.
Euroopan keskuspankki (EKP) suunnittelee nostavansa ohjauskorkoaan heinäkuun alussa. Syy ohjauskoron nostopaineisiin on inflaation kiihtyminen. Ohjauskoron nousu vaikuttaisi suoraan asuntolainojen suosittuihin Euribor-viitekorkoihin. EKP:n toistaiseksi vielä vahvistamaton ohjauskoron nousu siirtyy toteutuessaan markkinakorkoihin, minkä seurauksena 12 kuukauden euribor nousee yhä selkeämmin yli viiden prosentin rajan.Tämän vaikutus esimerkiksi yrityskauppojen toteutumiseen saattaisi olla negatiivinen, sillä raha muuttuisi kalliimmaksi.Lue Helsingin Sanomien artikkeli.
Luottokortin vuosimaksusta voi päästä eroon henkilökohtaisilla neuvottelutaidoilla, kertoo Taloussanomat. Markkinoille on myös saapunut kokonaan vuosimaksuttomia luottokortteja. “Näyttää siltä, että suunta on kohti vuosimaksuttomia kortteja”, toteaa toimitusjohtaja Seppo Rekonen Rahatiedosta Taloussanomille.